Sveitsin ja Suomen suhteet ovat ongelmattomat. Yhteistyö oli intensiivisempää 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin Efta (vapaakauppa-asiat) ja Etyk (puolueettomien yhteistyö) toivat mukanaan tiiviin vierailuvaihdon ja yhteistyön. Suomen EU-jäsenyyden myötä suhteiden intensiteetti on ehkä vähentynyt, mutta muun muassa valtiopäämiestason, ulkoministerien ja puolustusministerien sekä heidän ministeriöidensä yhteydenpito on edelleen ollut säännöllistä.
Erityisesti varttunut polvi Sveitsissä arvostaa Suomen selviytymistä toisessa maailmansodassa ja muistaa puolueettomien maiden yhteistyön. Suomen menestyminen kansainvälisissä vertailuissa (erityisesti PISA) ja taloudellinen nousu ovat 1990-luvusta lähtien lisänneet sveitsiläisten kiinnostusta Suomeen.
Ulkopolitiikassa maita yhdistää erityisesti inhimilliseen turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset. Molemmat maat ovat pysytelleet sotilasliittojen ulkopuolella ja kummankin puolustusjärjestely perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Kauppa on pysynyt hyvällä tasolla (vajaa prosentti Suomen kauppavaihdosta).
Kulttuurin alalla erityisesti suomalainen musiikki on herättänyt kiinnostusta Sveitsissä. Sveitsissä toimiva ystävyysyhdistys SVFF on erityisen aktiivinen kulttuuritoimija. Sveitsissä asuu arvioiden mukaan pysyvästi 7 000 Suomen kansalaista ja suomalaistaustaista, mikä muodostaa hyvän pohjan yhteistyölle.
Samoin Sveitsi-kuva Suomessa on pysynyt hyvänä.
