Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Bern : Tietoa Sveitsistä : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Bern

Botschaft von Finnland
Postfach 70, Weltpoststrasse 4, 3000 Bern 15, Schweiz
Puh. +41 31 350 41 00, Fax. +41 31 350 41 07
S-posti info.bern@formin.fi
Deutsch | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Sveitsi

Suhteet

Sveitsi tunnusti Suomen 11. tammikuuta 1918. Diplomaattisuhteet maiden välillä solmittiin 29. tammikuuta 1926. Suomella on ollut edustusto Bernissä vuodesta 1937, Sveitsillä Helsingissä vuodesta 1939 lähtien.

 

Suomi-kuva Sveitsissä on hyvä ja kiinnostus aitoa mm. Suomen kansainvälisissä koulutus-, innovaatio- ja kilpailukykyvertailuissa saavuttamien tulosten vuoksi. Suomi on Sveitsille monin tavoin verrokkimaa, jonka kehittymistä seurataan tarkasti. Erityisesti varttunut polvi Sveitsissä arvostaa Suomen selviytymistä toisessa maailmansodassa, Mannerheimin ja Oeschin muisto elää maassa vahvasti. Moni muistaa myös puolueettomien maiden yhteistyön 1970-luvulla ETYK:in valmistelussa sekä vapaakauppakysymyksissä (Efta). Suomen EU-jäsenyys ja Sveitsin jättäytyminen ETA:n ulkopuolelle kavensivat 1990-luvulla perinteistä yhteistyökenttää, mutta viime vuosina on jälleen huomattu yhteistyön mahdollisuudet.

 

Ulkopolitiikan teemoista maita yhdistävät erityisesti Euroopan turvallisuuteen, rauhanvälitykseen ja YK:n kehittämiseen liittyvät kysymykset. Sveitsi on EU:lle ja Suomelle hyödyllinen samanmielinen kumppani monissa kansainvälisissä yhteyksissä. Suomella ja Sveitsillä on yhteistä myös puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa. Molemmat maat ovat pysytelleet sotilasliittojen ulkopuolella ja kummankin puolustusjärjestely perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Molemmissa maissa on puolustusvoimien järjestelyissä meneillään suuria muutoksia. Suomen ja Sveitsin puolustushallinnot harjoittavat tiivistä yhteistyötä.

 

Presidentti Sauli Niinistö teki lokakuussa 2013 valtiovierailun Sveitsiin. Vierailun yhteydessä tehtiin aloite Suomen ja Sveitsin välisestä tiiviimmästä poliittis-taloudellisesta kumppanuudesta. Yhteistyöaloiksi identifioitiin erityisesti kansainvälinen yhteistyö (YK, ETYJ), rauhanvälitys, innovaatiot ja kilpailukykyasiat, investoinnit, opetusala ja nuorisotyöttömyyden hoito. Yhteistyötä edistettiin liittopresidentti Didier Burkhalterin valtiovierailulla Suomeen huhtikuussa 2014.

 

YK:ssa Suomi ja Sveitsi ovat tehneet yhteistyötä erityisesti ihmisoikeuksien, oikeusvaltiokehityksen ja naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman edistämisessä. Sveitsi on jäsenenä Suomen ja Turkin kokoamassa YK:n rauhanvälityksen ystäväryhmässä. Suomi, Sveitsi ja Turkki ovat maaliskuussa 2014 yhdessä lanseeranneet Etyjin rauhanvälityksen ystäväryhmän ja toimivat ryhmän yhteispuheenjohtajina.

 

Kulttuurin alalla erityisesti suomalainen musiikki herättää laajaa kiinnostusta Sveitsissä. Sveitsissä

toimiva ystävyysyhdistys SVFF on aktiivinen kulttuuritoimija. Sveitsissä asuu arvioiden mukaan pysyvästi n. 6500 Suomen kansalaista ja suomalaistaustaista, mikä muodostaa hyvän pohjan yhteistyölle.

 

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Maiden välisen kaupan volyymi on noin 1,42 miljardia euroa (2013) ollen Suomelle ylijäämäinen (+47 miljoonaa euroa). Em. tavarakaupan ohella tilastoitu palveluiden kaupan volyymi on 672 miljoonaa euroa (2012) ollen samoin Suomelle ylijäämäinen (156 miljoonaa).

 

Kaupankäynti Sveitsin kanssa muodostaa n. 1 % Suomen ulkomaankaupasta kun taas Suomen osuus Sveitsin ulkomaankaupasta on n. 0,5 %. Päävientituotteita Sveitsiin ovat lääke- ja farmaseuttiset tuotteet, puu- ja paperitavara sekä koneet ja laitteet. Perinteiset metsäteollisuuden alan tuotteet ovat tosin menettäneet asemiaan ja kasvua on tapahtunut lääke- ja farmasiatuotteissa, sähkölaitteissa ja kojeissa sekä jalometalleissa. Sveitsin tuontia Suomeen hallitsivat lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet sekä yleiskäyttöiset teollisuuden tarvitsemat koneet ja laitteet. Sveitsistä tuodaan Suomeen myös erikoistuotteita kuten kelloja ja valokuvauskoneita.

 

Suomeen kohdistuneiden sveitsiläisten suorien investointien osuus oli vuonna 2012 kirjanpitoarvoltaan 2,24 miljardia frangia (1,93 mrd. euroa), joka vastaa 0,2 % sveitsiläisistä suorista ulkomaisista investoinneista. Investointien taso on vaihdellut, joskin trendi on hieman laskeva investointien oltua ennen finanssikriisiä 2007 lähes 3 miljardia frangia. Tuorein sveitsiläisinvestointi Suomeen liittyy tuulivoiman rahoitukseen.

 

Maataloudessa Sveitsillä ja Suomella on yhtäläisyyksiä. Molemmilla mailla on korkeakustannuksinen maataloustuotanto, joten näiden on kilpailtava laadulla eikä hinnalla. Sekä Suomi että Sveitsi panostavat laatumerkintöihin. Sveitsi yrittää esim. Bio, IP Suisse ja liittoneuvoston kehittämän Schweiz Natürlich -merkin avulla aikaansaada kilpailuetua. Sveitsillä on myös menossa ”sveitsiläisyys”-kampanja (Swissness) maantieteellisten merkintöjen ja Sveitsin kansallissymbolien suojelemiseksi, sillä niiden on todettu olevan arvokas kilpailuetu.

 

Maiden välisen kaupan kasvulle on potentiaalia. Mahdollisia yhteistyöaloja ovat esim. clean-tech, energia ja ympäristö, bioteknologia ja lääketeollisuus, terveys ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteknologia. Suomalaisten ja sveitsiläisten tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden (ml. strategiset huippuosaamisen keskittymät) yhteistyölle näillä sektoreilla olisi potentiaalia. Team Finland -työ on tärkeä osa Suomen vaikuttavuuden lisäämistä Sveitsissä.

 

Kulttuurisuhteet

Suomalaisia taiteilijoita esiintyy Sveitsissä varsin usein. Kulttuuritilaisuuksien järjestämisessä suurlähetystö ja ystävyysyhdistys Schweizerische Vereinigung der Freunde Finnlands (SVFF) tekevät aktiivista yhteistyötä.

 

Suomalaiset, suomen kieli

Suomalaista syntyperää olevien henkilöiden määrä Sveitsissä on noin 6500. Osa heistä on toisen polven kansalaisia, jotka ovat halunneet saada Suomen kansalaisuuden jommankumman vanhempansa mukaan.

 

Vuonna 1946 perustettu Suomen ystävät Sveitsissä -yhdistys (Schweizerische Vereinigung der Freunde Finnlands, SVFF) toimii aktiivisesti erilaisten Suomeen ja suomalaisuuteen liittyvien tapahtumien järjestämisessä ympäri Sveitsiä.

 

Sveitsissä toimii eri paikkakunnilla kymmenen täydentävää opetusta antavaa Suomi-koulua, jotka saavat tukea Opetushallitukselta Suomi-seuran kautta. Suomi-kouluilla on omat opetussuunnitelmansa, pyrkien lisäämään oppilaiden suomen kielen taitoa sekä Suomi-tuntemusta.

 

Yliopistotasolla suomea voi opiskella ainakin Bernissä. Myös eräissä kansalaisopistoissa on suomen kielen opetusta. Suomea voi lisäksi opiskella vieraana kielenä yksityisissä kielikouluissa.

 

Vierailut

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tekivät valtiovierailun Sveitsiin lokakuussa 2013 liittopresidentti Ueli Maurerin kutsumana. Edellisen kerran vastaavan tason vierailun Sveitsiin teki presidentti Mauno Koivisto vuonna 1986. Ministeritason sekä puolustusvoimien johdon työvierailuja on vuosittain. Lisäksi maiden välillä on tiivis eri hallinnonalojen virkamiestason keskustelu- ja vierailuvaihto.  

Historia

Bernin suurlähetystön historiaa

Suomen ensimmäinen lähettiläs Bernissä oli Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori ja entinen pääministeri Rafael Erich (1879–1946). Erich nimitettiin 29.1.1926 virkaa tekeväksi lähettilääksi Berniin ja samalla Suomen vakinaiseksi edustajaksi Kansainliittoon Geneveen. Alaisenaan Erichillä oli lähetystösihteeri Hugo Valvanne (1894–1961). Kahden edustuston ylläpitämisestä syntyi monenlaisia ongelmia toiminnan alkuvuosina. Henkilökuntaa oli vain yhden edustuston tarpeisiin, vaikka sekä Bernissä että Genevessä oli kanslia- ja asuintilat.

 

Samojen henkilöiden toimiminen Bernissä ja Genevessä merkitsi erittäin suurta työkuormitusta, mutta johti hankaluuksiin myös hallinto- ja protokollakysymyksissä. Käytännössä lähettiläs ja lähetystösihteeri työskentelivät ja asuivat suurimman osan ajasta Genevessä, minkä järjestelyn Sveitsin viranomaiset neuvottelujen jälkeen lopulta hyväksyivät.

 

Bernissä lähetystö aloitti toimintansa Kirchenfeldin kaupunginosasta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Englische Anlagen 6. Budjettisäästöjen johdosta vuoden 1932 alussa jouduttiin siihen tilanteeseen, että Bernin vuokratusta kiinteistöstä oli luovuttava. Protokollan vaatimusten mukaisesti Suomen lähetystöllä oli oltava kaupungissa toimipaikka, joten osoitteeksi ilmoitettiin Bernissä toimivan Suomen kunniapääkonsuli Schauweckerin asunto. Edustusto oli olemassa paperilla, mutta käytännössä toiminta oli lakkautettu.

 

Erichin jälkeen Bernin lähettilääksi nimitettiin joulukuussa 1927 Rudolf Holsti (1881–1945), jolla oli edeltäjänsä tavoin pitkä kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä ja Kansainliitosta. Holsti oli toiminut myös ulkoasiainministerinä vuosina 1919–1922. Holstin lähettiläskausi oli virallisesti yksi ulkoasiainhallinnon pisimmistä kestäen aina vuoteen 1940 saakka, jolloin Kansainliitto lopetti toimintansa. Välillä Holsti ehti tosin toimia kahden vuoden ajan 1936–1938 ulkoasiainministerinä.

 

Va. asiainhoitajina ministerikauden aikana toimivat Paul Hjelt sekä Armas Yöntilä. Sveitsin ulkoasiainministeriössä arvostettiin Holstia, mikä edisti Sveitsin joustavaa suhtautumista Suomen Bernin-lähetystön erityisiin kansliajärjestelyihin.

 

Kansainliiton lopetettua toimintansa ja Holstin toimikauden päätyttyä 31.8.1940 lähetystö siirtyi Genevestä Berniin ja vuokrasi kiinteistön osoitteesta Choisystrasse 6. Holstin jälkeen vuosina 1940–1941 lähetystöä hoiti Berniin lähetetty Hugo Valvanne va. asiainhoitajana, kunnes ulkoasiainministeriön kansliapäällikkö Tapio Voionmaa (1896–1960) siirtyi lähettilääksi maaliskuussa 1941.

 

Lähetystön kanslia muutti lokakuussa 1942 osoitteeseen Schänzlihalde 21 ja puoli vuotta myöhemmin lähettiläälle vuokrattiin osoitteesta Kalcheggweg 12 virka-asunto. Kalcheggweg 12 olikin edustuston päälliköiden residenssinä aina vuoteen 1982 saakka, jolloin hankittiin kiinteistö osoitteesta Ahornweg 8, Muri bei Bern.

 

Voionmaan jälkeen va. asiainhoitajana toimi vuosina 1946–1948 Heikki Leppo (1906–1987). Hugo Valvanne palasi Berniin vielä kolmannen kerran vuonna 1956, jolloin hänet nimitettiin lähettilääksi. Seuraavana vuonna Suomi ja Sveitsi sopivat muodollisesti edustautumisen korottamisesta suurlähettilästasolle. Vuonna 1971 suurlähetystön kanslia muutti Schänzlihalde 21:stä nykyiseen osoitteeseen Weltpoststrasse 4.

 

Suurlähetystössä työskentelee syksystä 2014 alkaen kaksi lähetettyä virkamiestä (suurlähettiläs, konsuliasioista vastaava virkamies) sekä kaksi asemamaasta palkattua virkailijaa.  

 

Edustustopäälliköt kautta aikojen:

 

  • Rafael Erich, vt.lähettiläs (Geneve) 1926–1927
  • Rudolf Holsti, lähettiläs (Geneve) 1927–1940
  • Hugo Valvanne, va. asiainhoitaja 1940–1941
  • Tapio Voionmaa, lähettiläs 1941–1946
  • Heikki Leppo, va. asiainhoitaja 1946–1948
  • Reinhold Svento, lähettiläs 1948–1951
  • Åke Gartz, lähettiläs 1951–1953
  • Helge von Knorring, lähettiläs 1953–1956
  • Hugo Valvanne, lähettiläs 1956–1957, suurlähettiläs 1957–1959
  • Osmo Orkomies, suurlähettiläs 1959–1962
  • Olavi Munkki, suurlähettiläs 1962–1965
  • Ragnar Smedslund, suurlähettiläs 1965–1967
  • Björn-Olof Alholm,suurlähettiläs 1968–1970
  • Martti Salomies, suurlähettiläs 1970–1974
  • Kaarlo Mäkelä, suurlähettiläs 1974–1976
  • Joel Toivola, suurlähettiläs 1976–1982
  • Richard Tötterman, suurlähettiläs 1983–1990
  • Paavo Kaarlehto, suurlähettiläs 1990–1992
  • Henry Söderholm, suurlähettiläs 1992–1996
  • Olli Mennander, suurlähettiläs 1996–2001
  • Antti Hynninen, suurlähettiläs 2001–2005
  • Pekka Ojanen, suurlähettiläs 2005–2009
  • Alpo Rusi, suurlähettiläs 2009-2014
  • Jari Luoto, suurlähettiläs 2014-

 

Hyvä tietää

Edustustot

Suomella on suurlähetystö Bernissä. Tämän lisäksi Zürichissä sijaitsee Suomen kunniapääkonsulaatti ja Baselissa, Lausannessa, Luganossa ja Luzernissa sijaitsevat kunniakonsulaatit.

 

Botschaft von Finnland
Weltpoststrasse 4
CH-3015 Bern
Puh. +41 31 350 41 00
Sähköposti: sanomat.brn@formin.fi
Verkkosivut: www.finlandia.ch

 

Asiakaspalveluaika: ma–pe 9.00–12.00

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Bern

Päivitetty 14.5.2014

© Suomen suurlähetystö, Bern | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot